Rv 28 ja erillainen elämä

Toissapäivänä oli taas tarkastuskäynti kättärillä. Piti olla viimeinen kättärikäynti ennen synnytystä, sillä mun oli tarkotus siirtyä takasin hyvinkäälle. Kävin sairaalan vaihtoon liittyen aiemmin kovan puhelinrumban, koska olin TOSI stressaantunut ja pahalla mielellä jos joudun loppuun saakka käymään kättärillä leikkimässä sipulia. Siellä oli lääkäri, joka kohteli minua kuin peltipurkkia ja oma olo vstaanotolla oli iljettävä. Tein tästä myös kirjallisen valituksen ja toissapäivänä vähän jännitin millaisen vastaanoton saan. No lääkäri (ei ollut se lääkäri josta eniten valitin) oli mulle todella mukava, kuunteli mun voinnin ja teki kaiken mitä kuuluikin. Sain myös ihan ilman kysymistä tietoa synnytyksestä, aiempi lääkäri ei siitä mun kanssa keskustellut koska synnytys suunnitellaan vasta viikolla 36 eikä mulla ole siihen muutenkaan mitään sanottavaa, lääkärit päättää. Olin saanut vähän toisen käsityksen, mutta ei mulla ollu energiaa alkaa itseäni siellä puollustamaan.

Nyt sain lääkäriltä kiellon tehdä mitään kohdunkaulan tilanteen vuoksi. Nyt vaan makaan vaakatasossa. Tätäkin tekstiä kirjoitan yhden sormen järjestelmällä kyljellään maaten. Aina lauseen alussa venytän sormet niin pitkiksi kuin pystyn, saadakseni aikaan ison kirjaimen, jos sormet ei veny riittävästi, painan tota nappia jota ei tarvii pitää pohjassa ja silti tulee iso kirjain, on se jännää..... Toki vessassa ja suihkussa saan käydä ja hakea keittiöstä syömistä. Lääkäri sano että yritetään pitää pojat sisällä mielellään vielä neljä viikkoa, katsotaan taas parin viikon kuluttua tilanne uudestaan. Eli ainakin seuraavat kaksi viikkoa vaan makaan. Nyt sitten käydään loppuun saakka kättärillä koska eihän Hyvinkää mua enään huoli, synnytys kun saattaa olla erittäin aikasin, eli ennen viikkoa 35 eikä silloin voi synnyttää hyvinkäällä. Onneks sain nyt positiivisen kokemuksen kättäristä ja toivon, että seuraavalla kerralla mulla olis tää sama lääkri kuin viimeks.

Kun ihminen sanoo ”Nyt vaan makaan kotona tekemättä mitään” kuullostaa se aikamoisen mukavalta, eikös vaan. On mulle sanottukkin, että nauti kun sua passataan, kohta sulla on kaksi pientä hoidettavaa ja sitten ei enään ehdi vaan olla. Tottahan tuo ja nythän mun pitäis myös pitää mieli korkealla ja olla stressaamatta niin en ainakaan omalla mielialallani vaikuta poikien ennenaikaiseen syntymään. En mä kyllä tästä osaa nauttia.Ne hetket kun ei satu on ihan jees, mutta niitä on vähän. Makuu asento saa aikaan kovat selkäkivut, mitenkään päin ei oo hyvä olla. Jos tätä jotenkin yrittäis kuvailla niin ehkä lähimpänä vois olla kuvaus siitä kuinka joku vetelee puukolla sun yläseästä häntäluuhun pitkiä viiltoja uudestaan ja uudestaan. Kyljissä sama homma, mutta tossa missä ennen oli vyötärö, onkin nyt pyörivä puukko, joka porautuu syvemmälle ja syvemmälle. Tällä hetkellä kipu säteilee myös vasemmalla puolella vatsaan ja nivusiin. Ei mulla siis kokemusta tollasista puukon viilloista ole, mutta tosi viiltävää kipua tää on. Melkeinpä koko pienen ikäni oon selkäkivuista skolioosin takia kärsiny, mutta tää kipu on jotain aivan muuta.

Tiistai oli päivistä pahin levon suhteen, makaaminen alko aiheuttamaan kipua tosi pian ja supistuksia tuli enemmän kun aiemmin. Ei niitä voi vielä kivuliaiksi sanoa, mutta ehkä erittäin epämukava ja puristava kuvais niitä sit hyvin. Luulen sen johtuvan ihan siitä että olin tähän asti omasta hyvästä olosta huolimatta rasittanut itseäni liikaa. Eilen suppareita tuli vain vähän ja ne oli paljon helpompia kuin tiistaina. Eilen olo oli muutenkin suht hyvä. Onnistuin rakentamaan itselleni tyynyistä ja peitoista kotelon, missä oli hyvä olla eikä mihinkään sattunut :) Tänään yritin samaa, mutta jouduin turvautumaan särkylääkkeeseen. Lääkkeen teho kesti tunnin ja sain sen aikaa nukuttua hyvin.

On mun päivässä monia kohokohtiakin! Monta kertaa kyläilen vessassa, se on ihan parasta ja toi parin metrin jalottelu auttaa hetkellisesti selkääkin. Vessareissujen lisäks kävelen yhteensä noin neljä metriä joka kerta kun haen keittiöstä helpotusta nälkääni ja voi mikä riemu kun mies tulee töistä kotiin ja laittaa ruokaa! Silloin on juhlan paikka ja annan itselleni luvan syödä ihan istualteen :D Niin ja sitten illalla saa pitää ihan omat suihkubileet :D Ja on mulla aina jotain odotettavaakin, kiva kun ihmisiä käy välillä kylässä ja ens maanantaina saan mennä käymään... ette ikinä arvaa missä!!! Kättärillä, Wohoo!! Siis oikeesti kivaa. Sillon on monikko odottajille kierros, info ja vissiin vähän valmennusta synnytykseen liittyen. Saan jättää rakkaan sohvani, sänkyni, vessani jne. hetkeksi ja nähdä sairaalan seinät, tutustua pyörätuoliin (eli isitua!!!!) ja nähdä muita odottavia perheitä, joten ei pidä valittaa. Asiat vois olla paljon huonomminkin.

Mulla on myös vähän niinku uusi asuinympäristö, meidän kolmiosta tuli yksiö. Kun mulle tuli tää liikkumiskielto, mun mies roudas veljensä kanssa meidän sängyn alakertaan. Ihan hyvinhän täällä mahtuu asumaan ja vaavitkin saa asua sitten alkuun mun kanssa täällä alakerrassa ettei tarvii rappusia ravata... ja me kun jo mietittiin että meillä on liian vähän tilaa, meillähän on suorastaan linna sitten kun kuukausien jälkeen saan yläkerran takasin mun elämään.

Onneks ympärillä on myös valtavan ihania ihmisiä, jotka auttaa ja pitää seuraa. Aloin itse valmistelemaan kotia ajoissa lasten tuloa varten ihan vaan siksi, että osasin odottaa tätä vuodepotilaana oloa. Keskenhän kaikki silti on kun en osannut odottaa tätä ihan vielä. Kaikki sisävaatteet sain pestyä ja laiteltua melkein paikalleen. Pyykättävää vielä on ja joitakin hankintoja tehtävä, mutta lopun annan muiden auttaviin käsiin ja kiva kun ei miehenkään tarvitse kaikkea yksin tehdä.

Paljon on ollut pyykättävää. Ihania pikkusia vaatteita.
Ja minäkin rakasta isää, niin tuota omaa miestäni sekä omaa isääni

Eilen sain selviteltyä puhelimen kautta vähän asioita. Kelasta tuli noin kuukausi sitten päätös päivärahoista, mutta päätös tuli vain yhden lapsen mukaan. Nyt olivat korjanneet päätöksen, joten ollaan sen suhteen selvillä vesillä. Eihän kaksi lasta mun päivärahojen suuruuteen vaikuta, mutta vanhempainvapaan kestoon pidentävästi. Otin myös kaksi äitiyspakkausta ja sen kolmannen rahana, nekin tuli jo reilu kuukausi sitten. Tänään ajattelin selvitellä vähän vakuutus asioita. Yritettiin saada ifistä syntymättömän lapsen vakuutusta, joka muuttuisi sitten vauvavakuutukseksi jne. mutta mun raskaudessa on liikaa riskejä, joten ei saatu vakuutusta. Pitää kysellä onko mahdollista saada mitään vakuutusta joka olisi voimassa heti lasten synnyttyä.

Pakko vielä hehkuttaa yks mahti juttu tähän loppuun! Sain eilen melkein kokonimikaimaltani, eli mieheni siskolta pinon kirjoja. Niiden parissa aika kuluu varmasti kivasti ja jos vaikka uppoutuis tekstiin niin hyvin, että unohtais kivunkin. Nii ja on mulla salkkareita nauhalla, sopivaa hömppä katsottavaa :D Ja kaimani toi myös pikkusen herkkuja, jätskiä ja keksejä. Nyt taidankin vähän herkutella ja aloittaa ensimmäisen kirjan.