Muruttimet kastettiin

Lauantaina 11.10.2014 meidän murut kastettiin ja saivat nimekseen Ukko Oskari (Herra A) ja Urho Oliver (herra B) Oskariksi ja Oliveriksi kutsutaan, on kutsuttu näillä nimillä jo raskausaikana. Nimillä ei ole mitään sen erityisempaa tarkoitusta tai historiaa kuin että me tykättiin niistä. Alkuun oli vain Oskari ja Oliver, sitten tuli Urho Oskari ja Ukko Oliver, mutta nimet vaihtoivat paikkojaan koska Oskari on olemukseltaan jotenkin enemmän äijämäinen, siispä Oskarista tuli Ukko ja pienestä Oliverista Urho, onhan poika kuitenkin taistellut kohdussa ahtaudesta huolimatta ja ottanut urheasti kiinni minuutin vanhempaa veljeään kasvun suhteen. Urhea Oliver ansaitsee siis nimekseen Urho. Mun isä on muuten syntynyt Ukon päivänä.

Kastejuhla pidettiin Keravan kirkolla pienellä porukalla. Mukana oli poikien huippu kummit, meidän perheet sekä minun kummit ja kummitädin perhe, Mikon täti ja tädin mies.

Kuva Salomon Kosunen

Juhla oli mukava ja kiitetään kaikkia juhlavieraita sekä kaikkia juhlan valmisteluissa auttaneita. Minun äiti teki juhlaan voileipäkakun, kookospikkuleipiä, paistoi piirakat, hommasi kahvit ynnä muut, huolehti kastemekot ja poikien juhlavaatteet sekä auttoi kahvituksen laitossa ja siivoamisessa. Mikon äiti teki täytekakut ja lusikkaleipiä miehensä kanssa sekä auttoi myös kaikessa järjestämisessä. Mun sisarukset ottivat tiskikoneen haltuun ja olivat hoitaneet näin ison osan siivoamisesta. Mikon sisko oli iso apu järjestelyissä ja Oliverin kummitäti (joka muuten kutoi poikien hienot töppöset) oli miehensä kanssa iso apu tavaroiden kuskaamisessa juhlapaikalta kotiin. Valokuvia juhlasta otti meidän kaveri ja kivoja kuvia tuli paljon. Iso kiitos myös kaikille poikien sylittelystä. Tähän voisi luetella vielä vaikka kuinka monta kiitosta, mutta eiköhän kaikki tiedä, että kaikki apu oli tärkeää vaikka en tähän ihan kaikkea kirjotakkaan.Tuntuu etten itse tehnyt mitään, mutta kuitenkin tein kokoajan jotain.. en vaan yhtään tiedä mitä kun tuntuu että hirveän vähän ehdin kenenkään kansa juttelemaan. Valmisteluissa pääsin helpolla, ostin mehun, servetit ja kynttilät sekä näpersin kakkujen päälle koristeet sokerimassasta. Ihanaa kun on paljon tukijoukkoja ympärillä.

Mun iskä ehti ottaa kuvan toisesta kakusta ennen korkkaamista

Tässä kuva tästä mun osuudesta. Molemmilla pojilla oli oma kakku. Oskarin kakku oli muuten samanlainen, mutta kengät olivat tumman siniset ja tietysti nimi oli eri :D Kengät ja niiden väri sai alkunsa Oliverin kummitädin kutomista töppösistä Muista tarjottavista mulla ei oikeastaan ole kuvia ja voileipäkakkua en ehtinyt kokonaisena edes näkemään kun lämmittelin pojille maitoa :D Kaikki maistui kuitenkin hyvältä ja sehän se on pääasia.

Pojat saivat  ihania lahjoja. Oli Marimekon puisia rakennuspalikoita, pyyhkeitä, vaatteita, pehmohiiri hienossa sirkuslaukussa, kehykset joihin painaa käden ja jalan kuvat, rahaa kohta avattaville tileille jne. Kuvassa kummilahjatuolit. Tuoleissa on laatat joihin kaiverrettu poikien syntymätiedot. Huikea idea! Tykkään hirmusesti nistä pikkusista tuoleista.

Nyt on kastejuhla sitten ohi ja poikien nimetkään ei ole enään salaiset. Nyt voidaan heittää hyvästit A:lle ja B:lle ainakin melkein ja toivottaa tervetulleeksi Ukko Oskari ja Urho Oliver!