Huippu viikko!

Maanatai 15.4.2013

Meidän työtiimille oli järkätty ylläri, lähdettiin viettämään päivää Jumboon. Meille oli varattu yksityiskäyttöön alusvaateliike cannge. Oli luksusta viettää työpäivää ostellessa alusvaatteita ja siinä samalla herkutella suolakeksejä, patonkia tuorejuustolla, mansikoita, suklaata ja virvokkeita.

Yllätyksenä yllärin päälle oli mittaus, jonka suorittivat liikkeen työntekijät. Alkuun tuntu oudolta, että joku mittaa oikean koon rintsikoihin, kuskaa niitä koppiin ja vielä tulee katsomaan miten liivit istuu. Tottunut sovittelemaan alusvaatteita aina yksin, mutta tuo järjestely olikin oikein kiva. Nyt on varmaan ekaa kertaa elämässä ihan oikeesti oikeen kokoset alusvaatteet :D Varmasti käytän kyseistä liikettä jatkossakin. Niin kivat setit sain ostettua, että  nyt tekis mieli esitellä ne koko maailmalle, mutta taidan kuitenkin jättää väliin :D

Shoppailun jälkeen siirryttiin syömään viereiseen Hanko sushiin ja siitä sitten kotiin "rankan" työpäivän jälkeen. Iso kiitos yllärin järkkääjälle, oli muksaa!

16-18.4.

Tuolla välillä ei tapahtunut mitään normaali arkea kummempaa. Töissä puuhasteltiin lasten kanssa kovasti äitienpäivä ylläreitä, mutta niistä enemmän sitten äitienpäivän jälkeen. Sen verran voin paljastaa, että äidit ovat varmasti TODELLA tyytyväisiä.

Perjantai 19.4.

Rakkaiden tyttöjen kanssa syömään ja leffaan! Syötiin intialaisessa Samrat ravintolassa. Ravintola ei ollut kuulemma saanut erityisen hyviä arvosteluja, mutta itse olin ainakin tosi tyytyväinen omaan annokseeni. Tosin mä nyt oon tyytyväinen melkein mihin vain, kunhan se ei ole hernekeittoa, siitä en tykkää... johtuu varmaan lapsuuden traumoista :D

Leffassa katsottiin uusin scary movie... njoo, voitte ehkä arvata oliko hyvä... EI!!! mutta onpahan nähty sekin. Oli siinä muutama ihan hauska kohta, mutta eipä tuommonen meininki enään oikein jaksa naurattaa. Mutta seura oli parasta, joten leffasta viis, oli kivaa. Kiitos Miialle kun jaksoit taas järkkää kaiken meidän muiden polesta.

Lauantai 20.4.

Huippu baby shower päivä! Serkun vaimon vauvakutsut oli mahtavat. Bere oli äitinsä kanssa näperrellyt kaikkea hienoa ja koristanut koko asunnon teeman mukaan. Tarvikkeet koristeisiin ja herkkuihin oli tuotu Meksikosta, josta tuleva äiti on kotoisin. Oli tehty ihania vaahtokarkki paketteja pehmoeläimin ja vauva teemaan liittyviä karkkeja aivan itse! Ystävä oli leiponut aivan beren näköisen kakun ja kaikki tarjottavat olivat mielettömän herkullisia.

Porukkaa kutsuilla oli paljon ja meille oli järjestetty myös erilaisia kilpailuja. Arvioitiin tulevan äidin vatsan ympärysmittaa, kilpailtiin pyykin ripustamisessa, sukkien lajittelussa sekä pelattiin vauva bingoa. Voittajat palkittiin. Tosin tasapuolisuuden nimissä lopulta kaikki saivat paketin kotiin viemiseksi.

Ennen en ollut noin hienoilla vauvakutsuilla ollut, joten oli tosi kiva kokemus!


Tänään tulee vielä pikkuisia komeita miehiä kuvattavaksi (kaverin lapset), sitten olis taas yksi kiva viikko pulkassa :)

ps. Ootteko huomannu miten äkkiä lumet on sulanut??? JEEE, kesä tulee!!!!

Hyvää Pääsiäistä!

Tänään tajusin etten oo yhtään panostanu pääsiäiseen.. Oon kyllä muutenkin tosi laiska koristamaan kotia juhlien teeman mukaisesti.  Noo, kasvatin sentään pääsiäisruohot, tosin nekin oikeastaan vain kissojen vuoksi, mutta kasvatin kuitenkin :D

Onneks saa käydä viettämässä pääsiäistä muuallakin kuin kotona. Tänään kävin mun vanhemmilla syömässä. Oli muuten isä ja äiti tehnyt taas tosi hyvät sapuskat, nams! Ja sisko oli leiponut kääretorttua. Niin ja ei pidä unohtaa äipän piilottamia suklaamunia :D Lapsena parasta pääsiäisessä oli tietysti palmusunnuntain virpomiset ja sitten se päivä kun etsittiin kotona pääsiäismunia. Eikös se päivä olis oikeasti huomenna? Tosin mä luulen että parempi kun ei ite syö enään yhtään enempää moisia herkkuja, suklaa kiintiö alkaaa olla täys.

Alakerran rairuohot.. joskin hieman epätasaisesti leikattuna..

Kissatkin pääsivät nauttimaan kaurastaan

tänään muistin,
että oonhan mä töissä joinain vuosina askarrellu pääsiäismunan.
tässä marmoroitu, lakattu ja kankaalla päällystetyt munaset

Uimakoulu

"En varmasti mene, en sitten millään!"
Kuvan ottanut erään uimarin omistaja :)

Tänään meidän "vesipeto" Olavi joutui uimakouluun! Olavi pelkää vettä, eikä ehkä ihan hirveesti arvostanut moista pulikointia.

Viime kesänä houkuteltiin Olavia veteen ja tykkäsikin kahlailla järvessä... mutta sitten kävi molskahdus ja sukeltaja näytti taitonsa. Herra hyppäsi äkkisyvään rantaveteen ja luulin jo joutuvani pelastamaan hukkuvaa koiraa. Onneksi Olavi kuitenkin löysi tiensä pintaan ja räpiköi rantaan. Sen jälkeen ei kahlailut enään innostaneet ja ymmärtäähän sen...

Päätettiin kuitenkin lähteä yhdessä muiden koiruuksien kanssa kokeilemaan saadaanko Olavi uimaan. Meidän yhdeksän koiran ryhmälle oli varattu ohjaaja, joka auttaa koiran altaaseen ja kulkee vierellä tukena ja turvana. Olavi saikin ohjaajan melkein kokonaan itselleen, sillä muut koirat olivat käyneet uimassa samaisessa paikassa aiemminkin ja olivat rohkeita menemään altaaseen itsenäisesti. Aluksi Olavi laittoi kaikin voimin vastaan, mutta kyllä se uiminen siitä lähti sujumaan ja varmasti mennään myös uudestaan totuttelemaan veden ihmeelliseen maailmaan. Toivottavasti Olavi vähitellen oääsee pelostaan ja oppisi nauttimaan jälleen vesileikeistä.

Paikka on  koirakylpylä Onnenkoira Hyvinkäällä
Tykkäsin paikasta, kivat ohjaajat ja iso allas jossa hyvin tilaa uida. Paljon muitakin palveluita koiran hoitoon liittyen (niistä ei kylläkään itsellä kokemusta... uimassakin käytiin ensimmäistä kertaa). Allasta voin suositella muillekkin uimataitoisille tai taidottomille koirile.

karvamussuja

Kaksi tummaa kaunotarta kävi kuvassa viikko sitten.

Muksaa lauantaita!

Eilen vietiin koiruus mummolaan (mun vanhemmille) hoitoon ja käytiin katsomassa Mahtava Oz. Tykkäsin leffasta, mutta 3D laseista en erityisemmin vieläkään... Tänään oon sitten nauttinu kissojen seurasta, vähän kuvaillu studiossa ja hakenu herra Olavin takaisin kotiin. Tais olla aika rankka kyläily reissu, nyt kuuluu syvä kuorsaus olkkarin lattialta.

Huomenna tarttis taas mennä töihin, tää viikko töissä on ollu jotenkin erityisen mukava. Teen siis töitä lasten parissa. Aamut pikkuisten (2,5-5v.) lasten kanssa ja iltapäivät hengailen eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Jotkut sanoo, ettei lasten hoito ole oikeaa työtä... ”siinähän se päivä menee leikkiessä”. Pakko sanoa, että ei se ihan niin ole. Välillä tuo työ on tosi raskasta ja uuvuttavaa, mutta kyllä se on myös palkitsevaa. Onhan siinä paljon hyviä puolia, en kai sitä muuten tekiskään. Lasten hoitaminen ja kasvattaminen on myös todella tärkeää, lapset on tulevaisuus.

Eksyin lastenohjaajaks vahingossa, musta piti tulla graafinen suunnittelija, mutta koska olin ilman töitä, oli pakko mennä jonnekkin maksaakseen laskut ja ylipäätään elääkseen. Tein pari kuukautta siivojan hommia ja voin sanoa ettei ollu kivaa, ei sitten yhtään. Sopimuksessa luki toimistosiivooja... en tienny, että toimistosiivooja siivoaa myös labroja, keittiöitä, varastoja saati imuroi sian verta lattialta. En myöskään tienny, että mun työvuoroa voi muuttaa aamusta yövuoroon kysymättä, enkä sitä, että sovituista ylitöistä ei makseta. Muistakaa arvostaa siivoojia, tekevät tosi pienellä palkalla aivan liikaa raskasta työtä. Ylipäätään kaikkia ammatteja tulisi arvostaa, jos jonkin työn merkitystä ei ymmärrä, kannattaa mettiä mihin kaikkeen sen puuttuminen vaikuttaa. En usko että on olemassa ns. turhaa tai tärkeämpää työtä. Kaikki ovat tärkeitä omalla tavallaan.

No mutta, pääsin siten hoitamaan lapsia ja tajusin sen olevan oikeastaan aika kivaa. Ei tarvii istua koko päivää nenä kiinni koneen näytössä. Voin mennä kesken päivää vaikka pihalle pelaamaan sählyä! Ja saan tuossa työssä käyttää tosi paljon mielikuvitusta ja luovuutta. Onhan siinä iso vastuukin, mutta oon valmis kantamaan sen. Joskus on päiviä kun tuntuu, että pää hajoo ja meteli sattuu korviin, eikä jaksais kuunnella minä, minä minä, miks, miks, miks saati näsäviisastelua tai sanoa samasta asiasta monta kertaa ja joka päivä... Mutta lapset on lapsia ja niin kuuluukin olla. Nyt mulla on kyllä tosi hyvät kerhotilat (monta huonetta=vähemmän meteliä), mahtava työpari, ihanat lapset ja lapsilla upeet vanhemmat, joten ei voi valittaa. Viime aikoina oon piirrelly töissä lapsille värityskuvia joita ovat toivoneet ja väritellyt sitten itsekkin. Tykkään väritellä, siinä voi samalla kuunnella lasten kuulumisia ja ohjata toimintaa. Toki joskus on päivä kun ei vaan ehdi istathtaa alas ja rauhoittua, mutta kivaahan se on kun mikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen :) Huomenna mun mussut laulaa kirkossa, joten sinne siis rivin jatkeeksi laulelemaan ja tsemppaamaan lapsia laulamaan oikein kuuluvasti. Mulla on kyl tosi hyvä fiilis huomisestakin työpäivästä. Monesti sunnuntai työt ei niin hirveesti nappaa, mutta nyt oon menossa töihin ihan mielelläni... ja kohtahan onkin sitten pitkä viikonloppu pääsisäisen vuoks.

Ai niin!!! Huomennahan tosiaan tulee myös virpojia.. en kyllä itse oo kotona availemassa ovea, mutta palkitkaa te muut lapsosia karkeilla ja suklaamunilla... Erityisen hyvin ne, jotka ovat koristelleet oksansa hienosti ja panostaneet virpomis asuun.

Tässä yksi lapsille piirtämistäni värityskuvista, jonka päätin itsekkin värittää.
Kesäinen metsäkeiju... Olispa jo kesä...

rakkaat karvakuonot

Minulla on kaksi kissaa, Paapero ja Ramses, sekä yksi ylivilkas American bulldoggi Olavi. Karvakamujen kanssa tulee puuhasteltua joka päivä, joten varmasti tulen kirjoittelemaan rakkaista karvakuonoista silloin tällöin.

Paapero

Ramses

 

Olavi

Marilyn

Tällaisen piirtelin kansioon, kun nuo muut muotokuvat lentävät maailmalle. Yritän Piirrellä lisää julkimoita... toivottavasti kaikki tunnistaa. :)

A4 lyijykynä