torstai 2. tammikuuta 2014

Hemmottelua korville

Loman jälkeinen herätys töihin ei sujunut ihan niin kuin ajattelin.. Kello soi kello 6.00, Elukoille ruokaa, itselle puuroa ja vitamiineja, aamu hölkälle, jalkatreeni, nopea suihku, purkki rahkaa ja töihin. Noin sen slis olisi pitänyt mennä. Todellisuus: kello soi kello 6.00. Jospa kuitenkin torkkuisin vielä 10 minuuttia... kello soi uudestaan. Nääh, siirrän sen suosiolla herättämään kello 7.00. Nousin, puin, söin... HITAASTI tunnin myöhässä suunnitellusta aikataulusta. Koira vetelee sikeitä, joten ei kai sekään tarvii ruokaa eikä lenkkiä, Mikolla on vapaapäivä, kyllä se hoitaa. Olen valmiina lähtemään, mutta tietysti se koira nousee silloin hölmistyneen näköisenä sängystään.. äkkiä Oltsulle ruokaa ja kipasu ulos aamutarpeille.

Vihdoin valmis lähtemään! Mutta hei, tämän viikon hoitolapset vielä lomailee, joten voinkin laittaa kivemman näkösen takin kun ei kerta tarvii seistä ulkona vahdissa... Takin vaihto ja menoksi!

Automatka meni epävireisesti hoilatessa. Parkkeeraan auton työpaikan parkkipaikalle viimisenpäälle keskelle ruutua, olen tyytyväinen. Nousen autosta, ihailen hetken hienoa suoritustani, lukitsen ovet ja sujautan avaimen taskuun... silloin välähti! Mun työavaimet on sen toisen takin taskussa, jonka viimetipassa päätin jättää roikkumaan eteisen naulakkoon HIENOA! No onneks oli vaksi joka päästi sisään ja availi kaikki tarvittavat ovet. En vaan sitten voinu koko päivänä poistua niistä tiloista, söin siis nälkääni pipareita, tikkarin ja join glögiä...

Päivä töissä oli kuitenkin muuten aivan luxusta! Sain olla ihan yksin hiljaisuudessa ja sain aikaan kaikkea sellaista, mitä ei 30 lapsen hulinan keskellä saa tehtyä. Siivoilin Joulua pois, valmistelin toimintaa, pohdin puolivuotis suunnitelmaa yms. Laitoin myös kalenterin kuntoon, kuittailin sähköisen kalenterin varaukset ja mikä parasta, Tyhjensin kahden viikon työt helmikuulta ja merkkasin itselleni LOMAA, ihanaa lämmintä lomaa <3


Välillä pidin taukoa ja nappailin kännykällä kuvia työpisteestäni. Mulla on siis aivan paras työpari ja tykätään kumpikin tehdä työtiloista viihtyisät, näin on mukavampi olla töissä, siellä kuitenkin viettää ison osan päivästä.


Tämä kuva on otettu silloin kun jouluvalmistelut oli aloitettu. Meillä on monta kerhohuonetta, mutta tämä on vähän niinkuin kaiken keskus. Tässä huoneessa voi lojua sohvalla lueskellen kirjoja, pelailla lautapelejä, tehdä läksyjä, leikkiä nukkekodilla ja kaikkea semmosta rauhallista tekemistä. Mun työpari on todella taitava, on tehnyt tuon ikkunapeilin (josta sain idean tehdä itselleni sellaisen kotiin) sekä tuon aidan ja postilaatikon.. Minä piirsin laatikkoon vain postitorven :)

Inhosin alkuun noita punasia pöytiä, mutta koska ne siellä on, ostin sinne yhden entisen huipputyökaverin kanssa lisää punaista. Korostetaan sitä mitä ei pois saa! Nyt oon alkanu jopa tykkämään niistä :D

Tuossa lähempi kuva postilaatikosta sekä kerhossamme asuva käärme.
Käärme on syönyt sisäänsä rautalangan, sanomalehteä ja liimaa.
Nahkansa se on saanut kreppipaperista, kuviot, silmät ja kielen paperista

Tässä on meidän kerhon synttäritalo. Maisema muuttuu aina vuodenaikojen mukaan.
Yhden huoneen seinälle maalasin (paperille) todella ison talvimaiseman, johon jokainen
lapsi ja ohjaaja askartelee oman pupun laskemaan tai luistelemaan.
Kuvasta puuttuu vielä yli puolet pupuista.. Vaikka tausta on iso niin olisi pitänyt tehdä vielä isompi, mutta ehkä saadaan mahdutettua vielä loputkin puput talvipuuhiin.


Pilttipurkista kiva suolalyhty, kaikki osaa tehdä ja hyvältä näyttää :) Sydämet on paistettu vedestä ja ruisjauhosta tehdystä taikinasta. En ollut ikinä tehnyt tuollaisesta taikinasta mitään ennen kuin työkaveri esitteli mulle nämä.
Vieressä mun askartelema mökki kerhon aulan ikkunaan.


Tämmösiä ihania kilipukkeja mun työkaveri on tehnyt muotilla ruistaikinasta.
Niitä roikkuu ikkunassa ja isossa kranssissa eteisen katossa
(Kranssinkin työkaveri teki joskus edellisessä pisteessä työskennellessään)
Mun tuputtelu maalaus. Näitä yhden ryhmän lapset maalas tosi paljon.
Helppo tehdä pienemmänkin lapsen kanssa.
Tarvitsee vain superlonin palasen, sormivärejä ja kalvoa josta leikellä sabluunoja.
 Lisäksi liimailtiin töihin paljetteja ja hileitä.
Hilettä voi laittaa myös silloin kun maali on vielä märkää niin liimaa ei tarvita.
Sain kerran idean kun mietittiin mitä keksitään yhden huoneen rumalle, kolhiintuneelle päätyseinälle. Jotenkin näin siihen sydän sateen, siispä tuumasta toimeen. Leikeltiin ja ommeltiin sydämiä työkaverin kanssa, ompelin sydämet kiinni nauhaan ja solmin keppiin roikkumaan. Tykkäsin sydämistä niin kovasti, että tein kotiinkin, joskin hieman erivärisenä. Koira löysi mulle metsästä hienon kepin, jonka pinnan hioin ja vahasin valkoisella kuultovahalla


Lisäksi kuvailin kerholla vähän kaikkea :D
Noi aakkoset on tosi hyvät seinällä ekaluokkalaisia ajatellen.
Löysin ne kaappien syövereistä ja ripustelin aitiopaikalle.

Lopuksi vielä vähän pehmoja ennen kotiin lähtöä <3


Tässä pieni kurkistus mun työpaikalle. Siellä on niin paljon kaikkea ettei millään saa tähän ängettyä, mutta vähän jotain. Paikat ei kyllä normaalisti ole näin siistissä kunnossa.. lapset leikkii, joten leluja on kaikkialla, papereita on kaikkialla, kyniä on kaikkialla, lapsia on kaikkialla, huutoa, naurua ja älämölöä on kaikkialla (paitsi siellä missä tehdään läksyjä, mutta toisinaan myös siellä) ja kaikkea on aivan kaikkialla! Ens viikolla lapset tallustaa kerholle ja saa kuulla mitä on tehty ja mitä on saatu joululoman aikana, kävikö pukki jne. Melusaaste on taattu!

Huomenna onkin sitten vuorossa koulutuspäivä ja lupaan myös tehdä aamulla sen jalkatreenin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti